Julkaistu myös Muisti ry:n lehdessä keväällä -22
Seksuaalisuus on meissä elämänkulun alusta alkaen aina elon loppuun saakka. Seksuaalisuus on osa ihmisyyttä. Seksuaalisuus ei ole stabiili tila, vaan se kasvaa, kehittyy ja muuttuu elämän varrella. Kuten myös ikääntyminen vaihtelee yksilöllisesti eri ihmisillä, niin myös seksuaalisuus. Ikääntyminen on biologista, psykologista, sosiaalista, ekonomista ja kosmeettista, ja nämä kaikki vaikuttavat omalla tavallaan seksuaalisuuteen. Ympäröivä kulttuuri, lähipiiri ja kaikki ihmissuhteet muokkaavat seksuaalisuutta jatkuvasti. Ikääntyvä väestö on elänyt varsin erilaisessa yhteiskunnassa, jolloin seksuaalisuuteenkin on suhtauduttu aivan eri tavalla kuin tänä päivänä. Seksuaalisuuden toteuttamiseen vaikuttaa esimerkiksi vallitseva kulttuuri, tabut, olettamukset sekä oman elämän kokemukset.
Ikääntyessä seksuaalisuudessa kumppanuus vaikuttaa tärkeämmältä kuin seksuaalinen tyydytys. Fyysinen läheisyys ja läsnäolo ovat tärkeitä osa-alueita. Kosketus, nähdyksi ja kuulluksi tuleminen tukevat ihan jokaisen itsetuntoa. FINSEX –tutkimuksen mukaan ikääntyvät pitävät parisuhdetta ja seksielämäänsä hyvinä, odotukset ovat myös realistisempia.
Elämäntavoilla on erityinen merkitys seksuaalisuuden säilymiselle. Iäkkään seksuaaliseen aktiivisuuteen vaikuttaa aktiivisuuden taso aiemmin elämässä. Yleinen ikääntymiseen liittyvä muutos on halun ja kyvyn väheneminen, mutta samalla seksuaalisuus voi kokemusten myötä kypsyä ja jalostua. Yhdyntäkeskeisyys vähenee, mutta tästä ajattelusta tulisikin päästä kaikkien eroon. Seksuaalisen halun vähenemisen syy ei yleensä ole suinkaan ikä, vaan sairaudet, lääkkeet ja ikääntymiseen kohdistuvat asenteet. Tutkimusten mukaan seksielämän loppuminen on käytännössä pakon sanelema asia, eikä oma tahto, kuten sen usein kuvitellaan ikäihmisellä olevan.
Huono itsetunto, masennus ja parisuhteen ongelmat ovat asioita, jotka vaativat neuvonta- ja terapia-apua. Nämä ovat yleisiä, mutta niitä yritetään sietää ikään kuin pakollisesti ikääntymiseen kuuluvana. Fyysiset muutokset ikääntymisen myötä tuovat haastetta seksielämään ihan konkreettisesti. Hormonitason muutokset vaikuttavat siihen, miten keho toimii. Kaikkinensa kiihottumiselle on annettava enemmän aikaa. Seksielämästä ei tarvitse kokonaan luopua, se voi myös muuttaa muotoaan.
Usein ihmisten ajatellaan automaattisesti olevan heteroja. Tämä vie mahdollisuuden kertoa omasta tilanteestaan tai suuntautumisestaan vaikkapa muuttaessa palveluasumisyksikköön. Myös ikääntyneille pitäisi antaa mahdollisuus määritellä seksuaalisuutensa rauhassa, se kuuluu jokaisen seksuaalioikeuksiin. Iäkkäänä oman seksuaalisen suuntautumisen näyttäminen voi olla myös pelottavaa, sillä esimerkiksi homous on ollut rangaistavaa vielä muutamia kymmeniä vuosia sitten. Seksuaalisuuden ja sukupuoli-identiteetin ilmaiseminen itselle tyypillisellä tavalla esimerkiksi pukeutumalla, vaikuttaa koettuun elämänlaatuun merkittävästi. Muistisairauden edetessä omatoiminen sukupuoliroolin ylläpitäminen vaikeutuu.
Vaikka muisti heikkenee, ei seksuaaliset tarpeet häviä. Ongelmat kommunikaatiossa voivat aiheuttaa muistisairaalle ärtymystä ja käytös voi muuttua ailahtelevaksi. Käytös seksuaalisesti voi olla epätarkoituksenmukaista, koska ei saa ilmaistua itseään. Syyt seksuaalisten käytösmuutosten takana olisi syytä selvittää. Parisuhteessa muistisairaus ja seksuaalisuus voivat olla koettelevia kokemuksia. Joskus ne saattavat kuormittaa niin paljon, että toinen ei tunne suhdetta enää omakseen. Puoliso voi tuntua kaukaiselta ja häntä hoitava omainen tuntee kaipuuta entisiä aikoja kohtaan. Toisen sairastuessa muistisairauteen, parisuhde voi muuttua hoivasuhteeksi, jolloin se voi vaikuttaa seksuaalielämään kuihduttaen sitä. Tällöin mielihyvää tuottavat yhä läheisyys ja hellyys, kosketus ja toisen arvostaminen.
Työikäisenä muistisairauteen sairastuneet sekä puoliso ja perhe ovat isojen muutosten ja haasteiden edessä. Työn, sairauden, talouden uudelleen järjestämisen, perhe-elämän ja arjen pyörittämisen keskellä parisuhteen ja seksuaalisuuden huomioimiselle ei tahdo jäädä aikaa eikä voimavaroja. Seksuaalisuuden merkitys suhteen hyvinvoinnin kannalta on usein työikäisten kohdalla suurempi kuin iäkkäämmillä.
Muistisairailla ihmisillä tunteet korostuvat. Yllättäen saattaa ilmaantua sellaisia tunteenpurkauksia, joita ei ole aiemmin ollut. Myös kumppanin tunteet voivat olla pinnassa ja ryöpsahtää herkästi esille. Joskus sanat tulee valittua väärin ja ne saavat aikaan ristiriitoja parisuhteessa. Omien tunteiden tunnistaminen, sanoittaminen ja käsittely on ensiarvoisen tärkeää muuttuneessa tilanteessa.
Monia suhteita kuormittaa mustasukkaisuus. Se voi nousta ihmisen omasta epävarmuudesta ja alemmuuden tunteesta. Mustasukkaisuus tuntuu usein hyvin raskaalta, sillä puolustelu tai selitykset eivät tunnu auttavan. Ehkä toimivinta onkin pyrkiä vakuuttamaan, että muistisairas puoliso on rakas ja tärkeä. Joskus voi olla tarpeen käydä juttelemassa vaikka yhdessä ulkopuolisen tahon kanssa.
Keskeisintä on vuorovaikutus suhteessa, myös seksuaalisuuden teemoista, joista kannattaakin keskustella mahdollisimman varhain. Yksi tärkeä esille nostettava aihe voi olla uusien ihmissuhteiden mahdollisuus sitten, kun muistisairaus etenee. Myös yhdyntöjen päättyminen suhteessa tulisi olla yhteinen päätös. Jos päätöksen tekee vain toinen tai tilanteesta ei käydä lainkaan keskustelua, saattaa toinen kokea tulleensa petetyksi ja syrjään jätetyksi. Kun sanat vuorovaikutuksessa vähenevät, on yhteyttä hyvä pitää yllä uusilla keinoilla, kuten koskettaen ja tunnetason kommunikoinnin avulla.
Muistisairauden myötä kohdataan väistämättä haasteita, mutta suhde voi myös syventyä. Arvoa osataan antaa jäljellä olevalle yhteiselle ajalle. Muistisairaus voi tuoda yhteen myös seksuaalisesti, ja läheisyys voi ollakin voimavarana etenkin sairauden alussa. Läheisyyden hetki voi auttaa unohtamaan arjen ja sairauden hetkeksi.
Läheisyydellä on valtavasti hyvinvointivaikutuksia ihmiselle. Mukava kosketus rauhoittaa ja viestii välittämisestä. Läheisyys ja intiimit hetket lähentävät kumppaneita. Nämä hetket vahvistavat itsetuntoa, vaikuttavat mielialaan ja lievittävöt stressiä. Se voi tuoda helpotusta myös univaikeuksiin, vähentää kiputiloja sekä parantaa vastustuskykyä.
Seksuaalisuuden suhteen on luovuttava häpeän, pelon, ahdistuksen ja syyllisyyden tunteista! Omasta seksuaalisuudesta ja seksistä on lupa nauttia, ihan jokaisen. Annetaan myös lupa seksuaalisuuden ilmentämiseen monimuotoisesti. Se voi olla hellimistä, koskettelua, läheisyyden tunteen luomista, erilaisia uusia yhdyntäasentoja, hierontaa, kirjallisuutta sekä erilaisia seksivälineitä unohtamatta liukastetta. Vaikka seksuaalisuuden toteuttaminen ja seksin harrastaminen ovat voimavaroja, on yhtälailla oikeus myös kieltäytyä seksistä. Tärkeintä on avoin vuorovaikutus suhteissa, kerrotaan mitä halutaan ja mitä ei haluta. Läheisyyttä voi harjoitella, jos se on kadoksissa. Suostumus on kaiken ytimessä.
Kirjoittaja Sanna Leppänen, Loistavaksi, Seksuaalineuvoja
Yhteystiedot: Väinö Valveen katu 3, 53900 Lappeenranta, puh: 0401692575
Apter, D, Väisälä, L. Kaimola, K. (toim.). 2006. Seksuaalisuus, Duodecim Mehiläinen. Seksi ja ikä. Lue lisää.
Meriläinen, M. 2022. Muistisairaus ja seksuaalisuus Sinulle, joka pidät huolta puolisosta, jolla on muistisairaus. Omaishoitajaliitto. Lue lisää.
Meriläinen, M. 2022. Parisuhde ja seksuaalisuus omaishoitotilanteissa – hyvinvointiwebinaari. Omahoitajaliitto ry. 17.2.2022
Tuohio, L. & Valvanne, J. 2016. 60 +, Iloa elämään. Helsinki: Kustantamo S&S